Weiss neuvoo kirjoittamaan kunkin sanan ja sen pääasiallisen merkityksen ylös ja käyttämällä sanaa lauseessa. Yleensähän kieltenopiskelussa ohjataan itse tekemiseen, niinpä uusien sanojen merkityksetkin olisi hyvä tarkistaa sanakirjoista itse, mutta jos haluat päästä helpommalla, voit aloittaa vaikka Kristan kanssa! Olen jo vinkannut Kristan FB-sivuihin, mutta pakko lisätä vielä sunnuntaisuosikkeihin.

Anna siis Kristan opettaa sinulle englantia kuin huomaamatta, kuten tässä lauantaisessa “oppitunnissa”:

I pretend to be normal – TEKEYTYÄ
boring –> vain yksi O, vaikka kuulostaa pitkältä
to be a bore He’s such a bore! IKÄVYSTYTTÄVÄ
being –> vain yksi E, vaikka kuulostaa pitkältä
a bee = a small animal that makes honey – MEHILÄINEN
a bumblebee – KIMALAINEN (the yellow Camaro from Transformers!)
a honeybee – AMPIAINEN
If you have A BEE IN YOUR BONNET (bonnet – MYSSY), you are preoccupied or obsessed with an idea.

Preoccupy – VALLATA JONKUN AJATUKSET.

Obsessed – PAKKOMIELTEINEN.
(via DailyDeals.com)

SOMETIMES

I PRETEND TO

NORMAL.

BUT IT GETS BORING…

SO I GO BACK TO BEING ME.

tai perjantaisessa:

JÄÄKAAPPI
a fri-D-ge
a refrigerator (tämä sana on jo niin pitkä, ettei tarvi tota D:tä!!)

(kuva on täältä)

Muut sunnuntaisuosikit näet klikkaamalla tästä. (Tai tällä hetkellä sen yhden ainoan toisen, mutta lisää on tulossa..)

Jos tallentaisit aivoihisi 10 bittiä tietoa sekunnissa, olisit 100  vuoden kuluttua käyttänyt vasta alle puolet niiden kapasiteetista!

Näin kerrotaan takakannessa. Kuten kaikessa oppimisessa, myös muistin kehittämisessä motivaatio on avainsana. Pitää siis keskittyä olennaiseen eikä vaipua ajatuksiinsa, kuten hajamieliset ihmiset tekevät. Kannattaa käyttää mahdollisimman montaa aistia mieleenpainamisessa, Weiss kehoittaa. Visualisointi ja assosiointi ovat mnenoteknisesti kaksi parasta välinettä muistin parantamiseen.

Ulkomuisti on lyhytaikaista; ulkoa opettelemasi unohdat noin vuorokaudessa, jos et kertaa opeteltua! Sanavarastoa kannattaakin kasvattaa pikkuhiljaa, vaikkapa muutaman sanan päivävauhtia, ja sen laajentamiseen Weiss antaa kaksi neuvoa: joko kysyt uusien laitteiden tms. nimet sitä mukaa kun niitä vastaan tulee, tai opettelet uusien esineiden nimet ennen kuin joudut esineiden kanssa tekemisiin. Näin assosioinnista tulee nopeampaa ja helpompaa. Weissin mukaan kannattaa aloittaa omaan alaan liittyvällä sanastolla ja etsiä niiden merkitykset sekä kirjoittamalla ne ylös lauseiden kanssa. Sanavarastoa voi kasvattaa myös lukemalla.

Tehokkaampaan lukemiseen ja tekstin mieleenpainamiseen Weiss neuvoo opettelemaan lukemaan mumisematta ja keskeyttämättä lukemista vieraista sanoista huolimatta sekä kertaamaan jo luettua. Weiss antaa neuvoja myös kuullun, omien puheiden ja numerosarjojen muistamiseen.

Tarkempia neuvoja kannattaa lukea tästä kirjasta, tämä oli vain aivan pieni yleiskatsaus kirjan antiin ;)

Vielä huomiseen klo 14.20 mennessä vastaamalla omaan oppimiseen liittyviin pariin kysymykseen olet mukana tämän kirjan arvonnassa!

Enkkua-blogissani arvotaan ystävänpäivänä oppimiseen ja opiskeluun liittyvä palkinto. Osallistua voit kertomalla opiskeluvinkkejä, joita sitten myöhemmin kokoan myös tänne. Klikkaa itsesi siis mukaan arvontaan ja jaa myös Facebookissa!

Tässäpä teille tekemistä tiistaille :)

Hei Jarna, olet täysipäiväinen opiskelija, neljän lapsen äiti, osallistut yhdistystoimintaan, harrastat paljon, olet aktiivinen bloggaaja ja järjestit lisäksi omat häänne syksyllä. Miten ehdit – ja ennenkaikkea jaksat – kaiken tämän?

Ihminen jaksaa sitä mitä hän rakastaa. Mutta tottakai olen ollut jaksamiseni äärirajoilla ajoittain.

Olet siis joutunut pohtimaan omaa jaksamistasi paljon, mutta varmaankin löytänyt kultaisen keskitien opintojesi ja perhe-elämän välille. Mitä neuvoja antaisit muille kiireellisille perheenäideille?

Priorisoi. Delegoi. Älä tee itsestäsi korvaamatonta. Jousta tarvittaessa. Yritä nukkua riittävästi, edes 5h/yö (joka tosin useimmille on liian vähän eikä sillä jaksa montaa viikkoa). Mies ja lapset mukaan kotitöihin, kollegat tekemään yhdessä isompia projekteja.

Lue loput täältä!

Ylläolevasta sanakirjalinkistä pääsee myös mm. Lumosityn sivuille, missä voi luoda itselleen ohjelman aivojensa suorituskyvyn parantamiseksi. Ohjelma vaatii sisäänkirjautumisen sähköpostiosoitteella ja nimimerkillä, ja ohjelman voi luoda omille tarpeilleen sopiviksi klikkailemalla omat valintansa teemoista Memory, Attention, Speed, Flexibility ja Problem Solving. Itse en ohjelmaa ole kokeillut, mutta käyttäjäpalautteet hehkuttavat tätä, joten tämä yksilöllisesti räätälöity harjoitteluohjelma saattaa olla oiva oppijippo kaikkeen oppimiseen!

Ps. Oletko huomannut, että Twitterin lisäksi myös Facebookissa näet kaikkien blogieni päivitykset? Voit myös seurata blogejani sähköpostilla, Blogilistan tai Bloglovinin kautta. Yhteyden minuun saat kommentoimalla tekstejä tai sähköpostitse enkkua[at]hotmail.com :)

1. Kokoa itsellesi sanastoa erilliseen vihkoon teemoittain tai aihepiireittäin.
2. Luo itsellesi kansioita eri aihepiireistä tietokoneella.
3. Kirjoita sanoja aakkosjärjestyksessä sanakirjamaisesti.
4. Tee kuvasanakirja: leikkaa lehdistä ruokien kuvia ja nimeä ne englanniksi, piirrä oppikirjan kappaleissa esiintyviä sanoja jne.
5. Käytä kuvien lisäksi värikyniä ja värillistä paperia.
6. Laadi miellekarttoja sanoista.

Englannin – tai muidenkaan kielien – opiskelun ei pitäisi olla vain sanojen ja kieliopin opettelua (+ tekstien, lauseidenmuodostuksen jne.), vaan siihen pitäisi kuulua olennaisena osana myös tapa- ja kulttuuritietous. Kerää siis myös kulttuuritietoutta, juhlapäivien viettotapoja ym. englantia puhuvista maista esimerkiksi netistä (vaikkapa näiden linkkien avulla) tai matkaoppaista lisäten tietoja pikkuhiljaa.

Myös muualta netistä voi kuunnella englantia (ja muitakin kieliä) helposti, mutta kuuleehan sitä myös radiosta esim. artistien haastatteluissa ja television katsomisellekin on nyt hyvä syy: kieleen keskittyminen ;) Kuuntelemisen taito kehittää myös omaa ääntämistä.

Niin netistä kuin telkkaristakin oppii monia uusia sanoja ja sanontoja, joita kannattaakin koota omaan sanasto/sanontavihkoon, jotta ne muistaa myöhemminkin.