Share this:

Enkkua-sivuille linkitin testin, jolla voit testata englanninkielen sanaston laajuutesi. Olisi mukava kuulla testisi tulos kommenttina tuohon postaukseen!!

Ps. Oletko huomannut, että Twitterin lisäksi myös Facebookissa näet kaikkien blogieni päivitykset? Voit myös seurata blogejani sähköpostilla, Blogilistan tai Bloglovinin kautta. Yhteyden minuun saat kommentoimalla tekstejä tai sähköpostitse enkkua[at]hotmail.com :)

Share this:

Jaahas, on viime postauksesta taas aikaa. Korjataas tilanne kokoamalla tähän useampikin sanaston opetteluvihje kerralla ;)

1. Kokoa itsellesi sanastoa erilliseen vihkoon teemoittain tai aihepiireittäin.
2. Luo itsellesi kansioita eri aihepiireistä tietokoneella.
3. Kirjoita sanoja aakkosjärjestyksessä sanakirjamaisesti.
4. Tee kuvasanakirja: leikkaa lehdistä ruokien kuvia ja nimeä ne englanniksi, piirrä oppikirjan kappaleissa esiintyviä sanoja jne.
5. Käytä kuvien lisäksi värikyniä ja värillistä paperia.
6. Laadi miellekarttoja sanoista.

Englannin – tai muidenkaan kielien – opiskelun ei pitäisi olla vain sanojen ja kieliopin opettelua (+ tekstien, lauseidenmuodostuksen jne.), vaan siihen pitäisi kuulua olennaisena osana myös tapa- ja kulttuuritietous. Kerää siis myös kulttuuritietoutta, juhlapäivien viettotapoja ym. englantia puhuvista maista esimerkiksi netistä (vaikkapa näiden linkkien avulla) tai matkaoppaista lisäten tietoja pikkuhiljaa.

Share this:

vaikkapa English, baby! -sivuston avulla, missä voit katsoa päivän videon, kuunnella ja lukea tekstit. Sivustoa esittelin hieman täällä.

Myös muualta netistä voi kuunnella englantia (ja muitakin kieliä) helposti, mutta kuuleehan sitä myös radiosta esim. artistien haastatteluissa ja television katsomisellekin on nyt hyvä syy: kieleen keskittyminen ;) Kuuntelemisen taito kehittää myös omaa ääntämistä.

Niin netistä kuin telkkaristakin oppii monia uusia sanoja ja sanontoja, joita kannattaakin koota omaan sanasto/sanontavihkoon, jotta ne muistaa myöhemminkin.

Share this:

Täällä esittelin FreeRice-nimisen sivuston sana- ja kielioppipelin, joita pelaamalla varmasti jää uutta sanastoa mieleen ja kielioppirakenteetkin kertautuvat. Ja, mikä parasta, jokaisella oikealla vastauksella lahjoitat 10 riisinjyvää YK:n ruokaohjelmaan.

Sivun osiosta Subjects löytyy muitakin aihepiirejä. Osaatko esimerkiksi nimetä kartalla näkyvät maat? Samalla saat harjoitusta maiden englanninkielisissä nimissä.

Share this:

Edellisen postaukseni linkki vie idiomiblogauksen kautta Cambridge Dictionaryn sivulle, mistä löytyy sanontojen lisäksi Build your word power! -työkalu. Tästä kätevästä sanastonopiskelutavasta kerroin eilen Enkkua-sivustolla, katso postaus täältä!

Share this:

Huh, onpas ollut taukoa tänne postaamisesta – kuten muihinkin blogeihini, mutta nyt pikkuhiljaa taas blogailen tännekin aina silloin tällöin jotain.

Tänään törmäsin Better@English -sivustolla aiheeseen, kuinka löytää idiomeja, joita ei ole sanakirjassa. Kuten linkissä sanotaan, idiomeja, tai sanontoja, ei usein voi kääntää sanasta sanaan eikä niitä aina löydä idiomisanakirjasta, saati sitten tavallisesta sanakirjasta. Onneksi internet on tässäkin asiassa oivana apuna.

Allaolevassa kopsussa on kerrottu, miten netistä voi idiomien merkityksiä löytää. (Sivustoa saa kopioida.)

Go to Google and search for the word idiom plus the key words from your idiom. The search results are almost guaranteed to lead you to a helpful definition. Here is an example:

Imagine you heard this conversation:

Michael: Would you mind if I tried your new guitar?
Lori: Sure, knock yourself out!

The idiom is “knock yourself out,” or “to knock oneself out,” in the dictionary form.

To find the meaning of this idiom, do a Google search for the word
idiom
and add the phrase “knock yourself out” in quotation marks.
Like this:
idiom “knock yourself out”

All you need to do is scroll through the results, which, with luck, will be a combination of online dictionary definitions and online forum discussions. Make sure to check out any forum discussions that you find; they often contain interesting and useful discussions about meaning and usage and give you far more insight than you will get from a dictionary definition.

If you don’t get useful results on your first search, try adjusting your search query. For example, for “knock yourself out” you can try
idiom “knock oneself out”
or
idiom knock oneself out

Google is not a perfect corpus by a long shot, but it is a fantastic tool for doing quick’n’dirty research into meaning and usage. I highly recommend that you spend a few minutes reading the Google search help file so that you can take full advantage of this wonderful tool.

Katso ääntämiseen liittyvät muutkin blogipostaukseni täältä!

Jos edellinen postaus liittyi kääntämiseen, tämä postaus liittyy ääntämiseen, joka on tärkeää viestinnässä. Onhan aivan eri asia, sanotko cold vai gold tai big vai pig.

Opettele vieraiden kielten sanojen kirjoitusasun lisäksi myös äänneasu, eli sanakirjoissa ja oppikirjoissa sanan jälkeen hakasuluissa esiintyvä foneettisella kirjoitustavalla merkitty äänneasu, esim. cat [kæt]. Englannissa, toisin kuin suomessa, sanoja ei lausuta, kuten ne kirjoitetaan. Tämähän koskee monia muitakin kieliä! Jos sanojen lausumista ei opettele, tulee ongelmia suullisessa viestinnässä. Jos taas sanat osaa vain lausua, vastaavasti kirjallisessa viestinnässä tulee ongelmia. Pitäisi siis osata sekä kirjoittaa ja lukea sanat että ääntää ja tunnistaa ne kuultuna. Jos osaat ääntää sanan oikein, osaat myös hahmottaa sen puhutusta kielestä paremmin. Oikean ääntämisen oppiminen siis vaikuttaa myös kuullunymmärrystaitoihisi!

Ja, jotta elämä ei taas aivan liian helpoksi mene, muista opetella myös oikea painon paikka. Tai pää- ja sivupainon paikat. Sillä on joskus merkityseroa, painotatko ensimmäistä vai toista tavua! (Yksittäisten sanojen ääntämisestä ja sanapainosta kun mennään lausetasolle, pitäisi  osata painottaa merkityksellisiä sanoja, sitoa sanat yhteen kokonaisuuksiksi ja opetella lauseiden sävelkulku eli intonaatio sekä tauotukset..)

Aivan kuten tässä kommentissa muistuteltiin, että kielenoppijan kannattaa opetella nimenomaan yleiskielen sanastoa ja kielioppirakenteita, niin myös ääntämisessä kannattaa opetella yleiskielinen ääntämismalli eikä kopioida voimakasta pienen alueen tai ihmisryhmän aksenttia. Tuloksena  tällaisen aksentin ja slangisanaston sekoittamisesta yleiskielen sanoihin voi olla koomiselta kuulostava puhetapa ja ehkä myös leimautuminen tiettyyn ihmisryhmään. Englannissahan ihmisen “aseman”  on perinteisesti voinut päätellä tämän puhetavasta — sanavalinnoista, ääntämisestä jne. Sillä nyt ei varmastikaan ole suurtakaan merkitystä, opetteleeko britti- vai amerikanenglannin ääntämisasut, molemmilla varmasti tulee ymmärretyksi maailmalla.

Oikeastaan yhdenmukaista ääntämistä samannäköisillekään sanoille ei ole olemassa. Esimerkiksi diftongi ea voidaan lausua [e], [ei] tai [i:], kuten sanoissa

threat [e]

steak [ei]

weak [i:]

Sama kirjainyhdistelmä lausutaan eri tavalla myös sanoissa

though [ou]

through [u:]

Vastaavasti jotkin sanat lausutaan samalla tavalla, mutta kirjoitetaan eri tavoin, esimerkiksi

through [Θru:]

threw [Θru:]

Englannissa on 26 kirjainta, mutta äänteitä on hyvin paljon enemmän. Siksi onkin hyvä oppia, mitä äännettä mikin foneettinen merkki, esim. æ ja ð, tarkoittaa. Oppikirjojen kielioppiosiossa yleensä on havainnollistettu foneettisten merkkien ääntäminen, ne kun hyvin usein tuntuvat olevan oppijoille hepreaa.

Jos sinulla ei ole oppikirjaa, jonka avulla harjoitella, katso tämä havainnollistava linkki. Harjoittele äännemerkkejä sivun kuvausten avulla ja kuuntelemalla esimerkkisanat. Sitten voit myös tehdä tehtävän sivun oikealta puolelta.

Mutta miksi englantia äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan? Yksi syy on se, että 1600-luvulla, Shakespearen aikoihin, vokaalien ääntäminen muuttui, mutta kirjoitusasu pidettiin ennallaan. Noihin aikoihin sanojen ja nimien kirjoitusasut muutenkaan eivät olleet aina vakiintuneita. Shakespearen suvun sukunimestä löytyy ainakin 80 erilaista kirjoitusmuotoa, esim. Shakespere, Shakespear, Shakspeare, Schackspere, Shakspere, Sakspere, Saxper,  Chacsper ja Shackspeare. Kirjailija itse usein lyhensi nimensä muotoon Shakp, Shakspe tai Shaksper.

Muita syitä kirjoitus- ja äänneasun eroavaisuuteen voit käydä lukemassa täältä Wikipediasta :)

Löysin netistä mainion tekstin nimellä Viikon kieli: Englanti, josta tähän kopioin pätkän:

Tutkijat tyrmäävät naivin käsityksen, jonka mukaan paras oikeinkirjoitus on sellainen, joka on mahdollisimman lähellä ääntämistä. Jos englantia kirjoitettaisiin niin kuin sitä äännetään, silloin esimerkiksi Kanadaa tarkoittava sana Canada ja vastaava adjektiivi Canadian kirjoitettaisiin hyvin eri tavalla. Silloin kuitenkin hämärtyisi näiden kahden sanan välinen yhteys.

BBC:n englanninkielisillä englanninoppimissivuilla on paljon hyvää asiaa ääntämisestä.

Myös täällä voit harjoitella oikeaa ääntämistä kullekin foneettiselle merkille.

Entä olisiko näistä sivuista sinulle hyötyä? Tai näistä?

Verkkolehti Papukaija-blogin kirjoittaja Rita havainnollistaa k:n, p:n ja t:n ääntämistä englannin kielessä täällä.

Ja vielä loppuhuipennus: kokeile näitä tongue twister-loruja, joita nopsaan hokemalla saat kielesi solmuun!

Tehtävä:

Kielen oppiminen perustuu suurelta osin sanaston hallintaan. Mikä onkaan oivallisempi tapa oppia uusia sanoja kuin käyttää oman oppikirjan sanastoa tai sanakirjaa?*

Netistä voi googlettaa esim. englannin opiskeluun liittyviä sanakirjoja. Tuloksina todennäköisesti tulee ainakin seuraavat sanakirjat:

ilmainensanakirja.fi

sanakirja.org

kaannos.com

Nämä ovat kaksikielisiä perussanakirjoja, suomi-englanti-suomisanakirjoja, eli sanoja voi hakea molempiin suuntiin. Ilmaiset nettisanakirjat eivät ole laajoja, mutta käyttökelpoisia, helppoja ja nopeita käyttää. Ne toimivat hyvänä apuna perussanojen kääntämisessä. Nettisanakirjoja myös tulee jatkuvasti lisää ja niistä saattaa löytää uudempaa sanastoa kuin painetuista sanakirjoista.

Nettisanakirjat eivät kuitenkaan välttämättä ole ammattilaisten tekemiä; jotkin perustuvat käyttäjien käännöksiin, joten niissä voi olla virheitäkin. Läheskään aina nettisanakirja ei tarjoa tietoa sanan käyttöyhteydestä tai vivahteesta. Siksi sanan käyttö olisi hyvä tarkistaa useammasta sanakirjasta ja mieluiten sellaisesta, missä on lause-esimerkkejä, tai lauseyhteydestä netissä vaikka googlettamalla.

Yksikieliset sanakirjat voivat sen sijaan olla laajempia kuin painetut sanakirjat ja niistä yleensä löytyy sana lauseyhteydessä sekä tietoa sanan vivahteesta, mutta näiden sanakirjojen käyttö vaatii myös enemmän kielitaitoa, koska sanat on selitetty englanniksi (tai ruotsiksi tai venäjäksi tai muulla kielellä).

Kaksi- ja yksikielisten sanakirjojen lisäksi on mm. synonyymi-, tieto-, kuva-, slangi-, riimi-, lyhenne-, fraasi- ja idiomisanakirjoja, erikoissanastoja sisältäviä sanakirjoja, etymologisia sanakirjoja ja amerikan- ja brittienglanniin sanakirjoja.

Enkkua-sivustoltani löytyy linkkejä sanakirjoihin.

Hae jokin sana englanniksi ja/tai suomeksi useammasta suomi-englanti-suomisanakirjasta. Tuleeko näistä sanakirjoista samoja käännösvastineita? Miten annetut käännökset eroavat toisistaan?

Käännä sitten jokin keksimäsi lause sanakirjojen avulla. Tuleeko käännöksistä järkeviä? Mitä ongelmia tällä tavalla sanasta sanaan kääntämisessä tulee vastaan?

Kokeile nyt lauseen kääntämistä tällä lausekääntäjällä! Ei varmaankaan tullut ihan täydellistä käännöstä.. Tässä olisi pari parempaa lausekääntäjää (mutta älä silti luota sokeasti näidenkään antamiin käännöksiin):

free-translator.imtranslator.net

www.sunda.fi/online_demo.html

* Tai no, mikä tapa kellekin on oivallisinta.. Lisää sanastonoppimisvinkkejä ja netin hyödyntämistä sanaston oppimisessa on tulossa kevään mittaan, jahka saan postauksia aikaiseksi ;)

Kaikki postaukseni käännösteemasta löytyvät täältä.

Share this:

Oppilaat joskus kysyvät, miksei englannin tunneilla opeteta puhekielisiä ilmauksia ja slangia. Oppikirjoissa nykyisin esiintyy jonkin verran lyhenteitä, esim. sis sanan sister sijasta tai sanan picture vastineena käytetään lyhennettä pic. Varsinaisia slangi-ilmauksia ei sinänsä kannata opettaa, koska ne vanhenevat niin nopeasti eivätkä ne ole kaikkialla käytössä, aivan kuten muutkaan murteelliset, tiettyyn alueeseen sidotut ilmaukset. Paikallisia puheessa käytettäviä ilmauksia kyllä oppii automaattisesti sitten, kun lähtee ulkomaille.

Musiikki tunnetusti toimii tehokkaana tapana oppia uusia sanoja. Lyriikoista usein oppii myös lyhenteitä ja muita puhekielisiä ilmauksia.  Ja  laulujen sanojahan netti on pullollaan. Keskustelupalstoilta, chateistä ja vaikkapa Facebookista niitä oppii myös tehokkaasti, samoin englanninkielisistä blogeista.

Christmas is already gone, how sad! We had near record warmth which melted all of our snow, and now back to FREEZING temps today.

http://www.unscriptedmomentsphotography.com/Blog/?p=504

Ylläolevassa blogikirjoituksen esimerkissä on käytetty sanaa temps “kokonaisen” temperatures-sanan sijasta. Täältä löytyy muutamia englanninkielisiä blogeja, joten eikun lueskelemaan ja oppimaan uusia, käyttökelpoisia lyhenteitä!

Lyhennesanakirjoista voi katsoa sellaisten lyhenteiden merkitykset, jotka eivät aukea tekstiyhteydestä. Linkkejä joihinkin slangi- ja lyhennesanakirjoihin löytyy Enkkua-sivustoltani. Nettislangia ja tekstarilyhenteitä löytyy myös KieliKoru-blogistani.

Kaikki postaukseni teemasta löytyvät täältä.

Share this:

Loppusointurunot, riimit ja lorut ovat oiva tapa painaa mieleen uusia sanoja eri kielissä. Riimittelyjen avulla on aikoinaan opeteltu myös asiasisältöjä omalla äidinkielellä opiskeltaessa.

Nyt tammikuussa KielenOppi-blogini keskittyy englannin lukusanoihin. Jos peruslukujen muistaminen tuottaa vaikeuksia, voi kokeilla niiden opettelemista loppusointuparien avulla esim. seuraavan linkin tapaan: http://www.senteacher.org/Worksheet/28/Rhymes.xhtml.

Ei ainoastaan loppusoinnut, vaan jo tietty rytmi esim. tekstinpätkää lukiessa todennäköisesti auttaa sen sisäistämisessä. Vaikeahkoa tekstiähan kannattaa lukea myös ääneen. Tee esim. reaaliaineen kokeisiin kerratessa kaikkein tärkeimmistä  asioista oma räppi, jota esität yleisölle – vaikkapa mielikuvitusyleisölle, mutta tunteikkaasti. Englannin epäsäännöllisiä verbejä päntätessäsi räppimäinen rytmi saattaa auttaa niiden muistiin tallentamisessa.

Mieleen painamista voi edistää myös se, että tekstinpätkään keksii  sävelmän ja laulaa sitä. Monilla jo pelkkä liike auttaa oppimisessa, ja vielä tehokkaammaksi mieleenpainamisen ehkä saa sekä laulamalla että liikkumalla laulun tahtiin. Rohkeasti kokeilemaan!